Korkeakoski

Korkeakosken heittolaituri

Vaelluskalat pääsevät nousemaan Korkeakoskenhaaraa vain pari kilometriä, kunnes niiden matkanteon katkaisee Korkeakosken voimalaitospato. Lähes kymmenen metrin putouskorkeus on katkaissut nousureitin jo vuosisatoja ennen vesivoiman käyttöönottoakin. Korkeakosken alle pakkautuu näin ollen nousuaikaan paljon kalaa, ja suuren lohikalan saaminen siiman päähän lienee täällä todennäköisempää kuin missään muualla Suomessa. Välittömästi voimalaitoksen alapuolelle rakennetulta heittolaiturilta saadaan vuosittain satoja kookkaita lohia, meritaimenia ja vaellussiikoja. Parhaimpina iltoina, kun kalaa ja kalastajia on liikkeellä paljon, ”KALA!!”- huudot kaikuvat pitkin laituria ja haavi heiluu vähän väliä. Kalan saaminen ruokapöytään asti on kuitenkin usein haastavaa, ja varma tärppikin on ensimmäisillä käyntikerroilla hyvä suoritus. Nähty vaiva kuitenkin palkitaan ennen pitkää, kun siiman päässä jyskyttää kookas nousulohi tai meritaimen.

Kalastusluvat

Kalastusvuorokausi on jaettu laiturilla kesäaikaan kahteen 12 tunnin mittaiseen jaksoon, eli päivä- ja yölupiin. Yölupa on voimassa klo18 -06 ja päivälupa klo 06–18. Kesäöinä laiturilta saadaan paljon kalaa, mutta myös kalastajia on enemmän yö- kuin päivävuorossa. Päivällä on laiturilla enemmän tilaa, ja tunnetusti nousulohihan ei katso kelloa perhoa purressaan. Kesäpäiville myydään myös lyhyitä 6-tunnin lupia.

Kalastus Korkeakoskella

Korkeakoskella kalastetaan pääsääntöisesti putkiperholla. Putkiperho on tehokas pyyntiväline sekä nopea ja helppo sitoa. Ottavin perho on usein se, mikä löytää tiensä ottihaluisen kalan eteen eikä se rasian kaunein tai kimaltavin. Kalastus tapahtuu ns. Spinfluga-systeemillä, joka tarkoittaa virvelivälinein painon avulla heitettyä perhoa. Painon avulla perho saadaan pohjan tuntumaan, missä kalatkin pääsääntöisesti oleskelevat. Punotun 65–80 lbs siiman jatkoksi solmitaan vahva leikari, johon kiinnitetään 30–70 –grammaiselle painolle parinkymmenen sentin- ja perholle n. vavanmittainen tapsi. Tapsin jatkeena voidaan käyttää tuloksekkaasti myös lusikkaa, lippaa tai vaappua. Useimmat kalastavat kookkailla hyrräkeloilla ja 11–12 –jalkaisilla vavoilla. Välineissä on hyvä olla pelivaraa kookkaan kalan osuessa kohdalle - kymmenkiloinen nousulohi saattaa ottaa hetkessä useamman kymmenen metriä siimaa kelalta.

Syyssiikaa ongella

Syyskaudella Korkeakosken heittolaiturin kalastusta monipuolistaa kudulle nousevien vaellussiikojen onginta, jolle on varattu omat alueensa laiturilta. Syksyn parhaimpina päivinä siianonkijat saavat saaliikseen useita kymmeniä tai jopa satoja kookkaita siikoja, joista suurimmat saattavat painaa useamman kilon. Siianonginnan sivusaaliina saatavat lohet ja meritaimenet on kalastussäännön mukaan laskettava takaisin.